Select Page

Taiteen määritteleminen on lähes mahdotonta. Sillä ei myöskään tarvitse olla erityistä tehtävää, vaikka käytännöllisetkin asiat saattavat olla taidetta. Vuosisatojen aikana lukuisat filosofit, kuten esimerkiksi Immanuel Kant, ovat määritelleet taiteen käsitettä. Kantin mukaan ihminen ei voi suoraan tiedostaa ympäröivää todellisuutta, vaan tekee sen aistiensa avulla hahmottamalla. Kantin näkemyksen mukaisesti taideteokset ovat verrattavissa luontoon, jossa kaikki on seurausta luonnonlaeista.

Keskeinen käsite taiteen teoriassa on mimesis, jolla tarkoitetaan todellisuuden tai luonnon jäljittelyä ja esitystä taiteen keinoilla. Tämän sivuston tarkoituksena ei ole yrittää tarjota yksiselitteistä vastausta taiteeseen liittyen, vaan pyrkimyksenä on käsitellä taidetta yleisellä tasolla, mahdollisimman neutraalisti ja ennakkoluulottomasti. Luonteva lähestymistapa on syventyä heti aluksi muutaman rivin verran yleisimpiin taidemuotoihin.

Kuvataide

Taiteella käsitetään usein kuvataidetta, johon luetaan maalaustaide, kuvanveisto, grafiikka, piirustustaide, taidegrafiikka, valokuvataide, performanssi- ja yhteisötaide sekä tila- ja ympäristötaide. Kuvataide ei kuitenkaan ole ainoa taiteen laji, vaikka yleensä taidetta ajatellessa mieleen tulee ensimmäiseksi jotakin konkreettista, kuten esimerkiksi taulu. Taiteen kerääminen on nykyisin suosittu harrastus, joka on yleistynyt myös nuorempien ikäluokkien keskuudessa.

Teatteritaiteet

Teatteri- eli näyttämötaiteisiin kuuluvat esimerkiksi operetti, kabuki-teatteri, sirkus ja estraditaide sekä pantomiimi. Teatterissa näyttelijät esiintyvät yleisön edessä hyödyntäen puhetta, eleitä, musiikkia ja ilmeitä sekä liikkeitä. Ooppera on taas yksinkertaisesti sanottuna musiikkinäytelmä, jossa kommunikointi tapahtuu musiikin avulla laulamalla. Myös baletti ja nykytanssi ovat suosittuja näyttämötaiteen osa-alueita.

Kirjallisuus

Kirjallisuutta kutsutaan myös sanataiteeksi. Kirjallisuus käsittää tietokirjallisuuden, runouden, draaman, lastenkirjallisuuden sekä romaani- ja novellitaiteen. Romaanitaide on ollut pitkään kaunokirjallisuuden hallitsevin laji. Novellin ja romaanin ero on toisinaan häilyvä, mutta novellia voidaan pitää romaania tiivistetympänä tekstinä, lähes julistavana uutisena. Novella, josta nimi juontuu, tarkoittaakin italiaksi uutista. Muinaiskreikasta juontuva draama tarkoittaa puolestaan näytelmäkirjallisuutta.

Runous

Runoudessa pyritään käyttämään kieltä esteettisesti, liiaksi kieliopin sääntöihin sitoutumatta. Runot perustuvat usein mielikuvitukseen, kielen sointiin sekä mielleyhtymiin sanojen avulla. Genre onkin vanhin kirjallisuuden laji. Jo ennen kirjoitustaidon syntymistä runoja laulettiin, minkä avulla esimerkiksi historia- tai perimätietoa onnistuttiin siirtämään sukupolvelta toiselle. Sama metodi on edelleen käytössä useissa yhteisöissä, myös sellaisissa yhteiskunnissa, joissa luku- ja kirjoitustaidolla on vakiintunut asemansa.

Musiikki

Musiikkia eli säveltaidetta esitetään erilaisten äänten avulla. Klassinen musiikki on yksi merkittävimmistä säveltaiteen muodoista. Sen suuria nimiä ovat muun muassa Beethoven, Bach, Schubert, Mozart, Haydn ja Sibelius. Laulutaide on joko yksinlaulua tai kuorolaulua, joka voi olla mono- tai polyfonista eli yksi- tai moniäänistä.

Elokuvataide

Elokuva on yksi suosituimmista ja helpoiten lähestyttävistä taidemuodoista. Elokuvia julkaistaan jatkuvasti ja osa niistä on varsinaisia kassamagneetteja. Toisaalta elokuvissa taiteen ja viihteen raja on toisinaan kovin häilyvä. Kaikki elokuvat eivät tähtää valtavaan yleisömenestykseen ja suuriin lipputuloihin. Pienemmälle yleisölle suunnatut indie-elokuvat pyrkivät sen sijaan viestittämään jotakin ohjaajan tai työryhmän tärkeäksi kokemaa sanomaa tai ajatusta.

Dokumenttielokuvan tarkoituksena on näyttää todellisuutta sellaisena kuin se on, ilman harjoitelleita näyttelijöitä. Animaatioelokuva on taas muoto, jossa elokuvan näyttelijät ovat piirroshahmoja tai nykyään lähempänä tietokoneanimaatioita.

Viime vuosien saatossa erityistä suosiota ovat nauttineet erilaiset tosi-tv-ohjelmat, reality-sarjat, joissa yhdistellään dokumentaarista kerrontaa ja fiktiota. Fiktiota siksi, että sarjat ovat käsikirjoitettuja, vaikkakin niissä esiintyvät ihmiset ovat todellisia hahmoja. Erilaiset dokumentaariset elokuvat ja ohjelmat ovat nykyisin todella suosittuja, sillä ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän se, millaisissa olosuhteissa muut elävät. Dokumentit ja tosi-tv tarjoavat myös tärkeitä samastumiskokemuksia meille kaikille.

Esittävä ja ei-esittävä taide

Taiteita voidaan myös jaotella esittäviin ja ei-esittäviin taiteisiin. Esittäviä taiteita ovat esimerkiksi teatteri, elokuva sekä musiikki. Tässä genressä esitys suoritetaan siten, että yleisö seuraa sitä alusta loppuun eli jatkumona ajassa.

Ei-esittävää taidetta taas on esimerkiksi arkkitehtuuri, maalaustaide, muotoilu ja kuvanveisto. Ne eivät perustu aikasidonnaisiin esityksiin, vaan katsoja voi itse päättää niiden tarkasteluun käytetyn ajan sekä ajankohdan.

Taideteollisuus

Taideteollisuus ja teollinen muotoilu lasketaan myös taiteisiin kuuluviksi. Teollinen muotoilu on saanut yhä merkittävämmän roolin yritysten toiminnassa ja maassamme kyseisellä genrellä on jo pitkät perinteet. Tunnetuin suomalainen muotoilija lienee Alvar Aalto, joka arkkitehtuurin lisäksi teki useita ikonisia suomalaisen teollisen muotoilun tuotteita, kuten Aalto-maljakoita ja tuoleja. Muita merkittäviä suomalaisia arkkitehtejä ja muotoilijoita ovat esimerkiksi Eliel Saarinen sekä hänen poikansa Eero Saarinen.

Taide ulottuu kaikille elämän aloille, minkä takia sen määritteleminen on vaikeaa. Minkä yksi kokee taiteeksi, voi toiselle olla täysin merkityksetöntä. Eri taidemuodoilla on omat harrastajansa ja taidemuotoja on paljon. Jokainen taiteen nälkäinen löytää varmasti suunnan, joka kiinnostaa ja josta saa nautinnon tai etsimänsä inspiraation. Tarvitaan vain avoin ja ennakkoluuloton mieli. Teatterit ja museot ovat kaikkien käytössä, musiikkinautinnoista puhumattakaan.

Estetiikka, kulttuurierot ja kauneuskäsitykset

Estetiikka on pitkälti kulttuurisidonnaista. Se, mikä jossakin koetaan silmää hiveleväksi ja kauniiksi, voi vaikuttaa muualla krumeluurilta tai turhan yksinkertaiselta. Taidetta pitäisikin pyrkiä aina tarkastelemaan omassa kategoriassaan, oman kulttuurisen kontekstinsa tuotteena ja uusintajana.

Erilaisista näkemyksistä huolimatta maailmassa on kuitenkin jotakin universaaleja kauneuskäsitteitä, jotka käyvät ilmi esimerkiksi arkkitehtonisessa arvostuksessa. Taustasta riippumatta esimerkiksi Granadassa sijaitseva Alhambran palatsi, Istanbulin Hagia Sofia tai Barcelonan Sagrada Familia ovat vaikuttavia teoksia. Se, millaisia mielleyhtymiä tai arvoja niihin liittyy, voi luonnollisestikin vaihdella katsojakohtaisesti hyvinkin paljon.

Tulkinnanvaraisuus

Jokainen ihminen kokee taiteen omalla tavallaan, omien tulkintojensa valossa. Ympäröivä yhteiskunta ja yhteisö muokkaa omalta osaltaan yksilön käsityksiä todellisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, joten taiteen kokeminen ei ole pelkkä subjektiivinen ilmiö.

Oma kokemusmaailma, konteksti ja jopa mieliala vaikuttavat taiteen kokemiseen. Se, kuinka näkemäänsä, kuulemaansa tai tuntemaansa tulkitsee, on monen tekijän summa. Taidetta ei voi kokea tai tulkita oikein tai väärin. Tulkintoja on olemassa lukuisia, ja sama henkilö voi kokea esimerkiksi elokuvan tai musiikkikappaleen eri tavoin mielialastaan tai elämäntilanteestaan riippuen.

On olemassa taiteilijan näkemys siitä, kuinka hän kokee oman teoksensa, tai mitkä tekijät sen syntyprosessiin ovat vaikuttaneet, mutta nämä eivät välttämättä kohtaa yleisön näkemyksen tai näkemysten kanssa. Usein on myös niin, ettei valtaosa yleisöstä tiedä taideteoksen syntyyn liittyviä taustoja, mistä herääkin oma kysymyksensä: ovatko ne oleellisia taiteen kokemisen ja omaksumisen kannalta?